Tulevaisuuden verkko ei pysy pystyssä sattumalta
Aloitetaan vakavasti; sähköverkkoa ei uhkaa tietomurrot eikä avaruusolioiden hyökkäys, vaan keltainen ankka, jonka vatsa on paksu ja nälkäinen. Kun aurinkosähkön tuotanto saavuttaa keskipäivällä lakipisteen samaan aikaan kun kulutus ui pohjalukemissa, verkon nettokysyntä romahtaa. Illalla ihmiset palaavat kotiin, laittavat uunit ja saunat päälle, ja kysyntä loikkaa pystysuoraan. Käyrä, joka kuvaa tätä ilmiötä, muistuttaa ankan pulleaa mahaa ja pitkää kaulaa. Kaliforniassa ankka on dinosauruksen kokoinen, mutta Suomessa se on vielä hieman kesympi tapaus: eurooppalainen keskipäivän aurinko ja kotimainen tuulivoima dumppaavat ylijäämän rajojemme sisälle ja painavat hinnan pakkaselle, kunnes illan tai aamun nousu repii verkon hereille.
Jousto ja varastointi – ei vastakkain, vaan rinnakkain
Ensimmäinen puolustuslinja on kulutuksen ohjaus: sähkökattiloita, teollisuuden kuorman siirtoa ja lattialämmityksen ajastusta. Silti ankka pullistelee. Toinen ja lääke on varastointi. Se imee halvan ylituotannon päivällä ja syöttää sen takaisin juuri silloin kun ruoanlaitto, löyly ja Netflix käynnistävät kulutuspiikin. Tärkeä on kumminkin muistaa, että kulutuksen jousto ja energian varastointi, eivät ole toisiaan poissulkevia vaan täydentäviä ratkaisuja. Molempia tullaan tarvitsemaan tulevaisuuden energiajärjestelmissä nykyistä enemmän.
Aurinko- ja tuulivoiman oma kannattavuus laskee suotuisina ajankohtina. Yleisemmin puhutaan kannibalisaatiosta. Jos aurinko- ja tuulivoimapuistoja ei nähdä enää kannattavaksi sijoitukseksi, siirtymä kohti kestävää energiajärjestelmää pysähtyy kuin seinään. Tämä on siis yksi ongelmista mikä on ratkaistava tulevaisuudessa.
Kotiakut ja BESSit
Kotiakut, joiden kapasiteetti pyörii viidestä kolmeenkymmeneen kilowattituntiin, ja suuremmat BESS-kontit, jotka lähtevät sadasta kilowattitunnista ja nousevat megawattitunnin jättiläisiin, tarjoavat täsmälleen saman peruspalvelun eri skaaloilla. Pienet yksiköt tasaavat omakotitalon sähkölaskua, isommat myllertävät reservimarkkinoilla ja pitävät Suomen sähköverkon pystyssä silloin, jos Olkiluoto kolmosen generaattorit pysähtyisivät.
Todennäköisesti akkuja ei tulla ikinä käyttämään energian pitkäaikaiseen varastointiin, koska se ei tule olemaan teknistaloudellisesta kannattavaa. Markkina mikä tulee olemaan akkujen hallinnassa, on todennäköisesti noin 1–12 h markkina. Eli Suomeksi käännettynä 8 h akku tarkoittaa sitä, että se on suunniteltu antamaan ominaistehoaan ulos 8 h.
Tulevaisuuden verkko ei pysy pystyssä sattumalta – vaan Uccosen kaltaisilla ratkaisuilla. Ja muista: Kun seuraavan kerran kun näet pörssisähkön hintapiikin, ajattele mielessäsi; oispa Uccosen Accuja.
